Savon herännäisyyden synty kirjallistumisen historiana -luento Iisalmessa

Maanantaina 16.3. klo 18.00 Iisalmen seurakuntatalolla kuullaan kiinnostava luento aiheesta “Paikallinen vai kansainvälinen ilmiö? Savon herännäisyyden synty kirjallistumisen historiana”.

Piirros jossa Paavo Ruotsalainen istuu penkillä.

Paavo Ruotsalainen. Kuva: Wikipedia.

Luennoitsijana toimii Lapinlahden–Varpaisjärven seurakunnan kirkkoherra Olli Viitaniemi, jonka keväällä 2025 valmistunut kirkkohistorian väitöstutkimus tarkastelee Savo–Karjalan herännäisyyden alkuvaiheita kansan kirjallistumisen näkökulmasta.

Luento avaa herännäisyyden historian tuoreimpia tutkimustuloksia ja tarjoaa uusia näkökulmia muun muassa siihen, miksi Savon herännäisyys laajeni juuri 1810-luvun lopulla siihen mittaan, että sitä hillittiin 1820-luvulla Savossa oikeustoimin ja ilmiöstä kirjoiteltiin Yhdysvalloissa asti.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Savon herännäisyyden ainutlaatuisesta historiasta!

Paikallinen vai kansainvälinen ilmiö? Savon herännäisyyden synty kirjallistumisen historiana -luento Iisalmessa

Iisalmen seurakuntatalolla maanantaina 16.3. pidettävä luento perustuu Lapinlahden-Varpaisjärven seurakunnan kirkkoherra Olli Viitaniemen keväällä 2025 valmistuneeseen kirkkohistorian alan väitöstutkimukseen "Kerettiläisten kirjakulttuuri. Heränneiden talonpoikien kirjallistuminen kustavilaiselta ajalta konventikkelikäräjille", jonka yhteenveto vapaasti luettavissa täällä.Linkki avautuu uudessa välilehdessä (helda.helsinki.fi)

Viitaniemen väitöskirjatutkimus tarkastelee Savo-Karjalan talonpoikaisen herännäisyyden syntyä kansan kirjallistumisen ja pietististen kansanherätysten välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Herännäisyyden syntykertomuksena on perinteisesti kerrottu kuvausta Lapinlahden Telppään niityn herätyksestä vuodelta 1796, jonka jälkeen kerronnan punaisena lankana on seurattu Paavo Ruotsalaisen (1777–1852) elämänvaiheita.

Herännäisyyden perinteinen syntykertomus on kuitenkin ongelmallinen, koska se ei selitä, miksi kesti yli parikymmentä vuotta ennen kuin esivalta puuttui Savo-Karjalan herätyksiin konventikkeliplakaatin nojalla vasta 1820-luvulla? Vaihtoehtoisena selitysmallina tässä tutkimuksessa koetellaan hypoteesia, jossa 1810-luvulla vilkastunut kirjanvälitystoiminta olisi toiminut katalyyttinä herätysten laajenemiselle yli esivallan puuttumiskynnyksen.

Aikalaiset kutsuivat Savo-Karjalan heränneitä kerettiläiseksi ja näkivät heidän keskeiseksi tunnuspiirteekseen poikkeuksellisen uskonnollisen lukuhalun. Väitöskirjan artikkelit ovat tapaustutkimuksia kirjallistumisen ja kansanherätysten välisestä suhteesta Savo–Karjalassa 1700–1800-lukujen taitteessa. Tutkimustulokset kootaan yhteen tarkastelemalla kerettiläisyyttä aikakautensa pietistisenä lukukulttuurina ja vertaamalla sitä Pohjolan sisarilmiöihin, Norjan haugelaisuuteen sekä Norrlannin uuslukijaisuuteen (nyläseriet).

Tutkimus luo kriittisen katseen aiempiin herännäisyyden historian tulkintoihin sekä tuottaa uutta tietoa herännäisyyden synnystä, kansan kirjallistumisesta ja näiden ilmiöiden välisestä vuorovaikutusta."

Herännäisyyden historian tuoreimpaan tutkimustietoon perustuva luento karistellee pölyjä uskonnon oppikirjojen ja Viimeiset kiusaukset -libreton päältä ihmettelemällä mm. sitä, miten on mahdollista, että Savon herännäisyydestä kirjoitettiin Yhdysvalloissa osana maailman laajaa herätystä jo vuonna 1820 ja miksi on perusteltua väittää, että Iisalmessa vietettäisiin vuonna 2027 herättäjäjuhlia, vaikka Paavo Ruotsalaisen yritys muuttaa perheineen Puolaan 1817 olisi aikoinaan onnistunut.